sunnuntai 30. elokuuta 2015

Vastaukset megavideolla

Hihhih olempas kökkö :D Kiitos kaikille kysyjille!


Ja vielä viimeseen kysymykseen joka ei videolle ehtiny:
"Suosittelisitko laihduttamaan 70kg/160cm?" Vastaus: En :)

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kysyhän hei!

Ajattelin tehhä videopostauksen tässä tämän viikon aikana ja tuli mieleen että voisin siinä samalla (ehkä jopa Laurin kanssa hmmm) vastata tulleisiin kysymyksiin ja vilauttaa vähän ensikosketusta meidän uudesta kodista. 

Joten nyt ois sitten hyvä tilaisuus vielä heitellä kysymyksiä, asiallisesti mielellään mutta yritän vastata kaikkeen! 

Kääk ehkä viimenen aamu ku lähen Kempeleestä kouluun!!


sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kun liikunnalle ei löydy aikaa

Täytyy heti tähän treenivinkkipostauksen perään rehellisenä bloggajana kertoa, että itsehän en ole treenaamaan liikoja ehtinyt. Nyt pitää nimittäin sellasta haipakkaa että päivät on täynnä ihan ilman, että sen enempiä tekemisiä tarvisi keksiä. Nautin kyllä tästä tilanteesta, ihan hykertelen, sillä kaikki on tosi hyvin. Uudessa kotona on jynssätty kaappeja ja ikkunoita muuttovalmiiksi ja päivät istun kirjastolla fysiikan ja matikan parissa. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä on statiikan ohella vaan ja ainoastaan hauskaa ja mielenkiintosta, joten mikäpä siinä lukiessa. Toki välillä vituttaa kun joku lasku junnaa mutta se kuuluu asiaan. 

Mulla on kolme kotia: Kempeleessä, Tuirassa ja Kirjastolla

Mutta tosiaan koska kaikki valoisa aika on priorisoitu lukemiselle ja muuttopuuhalle, saa treenaus odottaa. Käveltyä ja touhuttua tulee päivässä varmasti enemmän kuin vuosiin, mutta ihan salille asti kerkesin viime viikollakin vain kerran. Oon kuitenki onnellisen sujut asian kanssa, tää on ihan mun oma päätös. Kaiken tän henkisen kuormittamisen ja muutosten keskellä rankka fyysinen revitys olis luultavasti liian suuri rasitus jo nyt kierroksilla käyvälle keholle ja mielelle. Salille on sellanen söpö pieni kaipaus, mutta itse treenaamattomuus ei ahista eikä ole onneksi vaikuttanut kehonkuvaankaan. Toisaalta eipä tässä oo paljon peilistä kehoa (tai naamaa sen puoleen) tullut tuijoteltua. Samalta se kuitenki näyttää ku ennenkin :D Eiku kävin mää kampaajalla yks päivä.

Tässä mää en oo vielä käyny kampaajalla!! :D Mut juu, viikon ainoaksi treeniksi jäänyt saliriehuminen oli kyllä huippua :)
Aika paljon on tullu syötyä salaatteja, kun on pitäny ottaa evääksi jotain, minkä voi syödä kylmänä. Kevyiden ruokien vastapainoksi oon syöny runsaampia aamu- ja iltapaloja sekä ylimääräsiä välipaloja. 
Eka ruoka omassa kotona, jossa ei sillon vielä ollut sähköjä eikä ees ruokapöytää. Eväitä kannan frozzypackissa, joka pitää ruuan hyvin kylmänä aamipäivän ajan. 


Ps. Sinä anonyymi joka kommentoit mulle näin: "Vähän koomista ja ristiriitasta myös tuo kauneujaterveyslehti+rahka yhdistelmä anorektikolle.. Ei ihan esikuvallista "laihdu"-otsikolla". Vastaan sun kommenttiin tulevan postauksen avulla, mulla on tästä (varsinkin tuosta lehdestä) aika paljon sanottavaa :)

Vatsalihasliikkeiden aatelia

Oon ahkera vatsojen treenaaja, tai tarkennettakoon vielä, että ahkera syvien- ja alavatsalihasten treenaaja. Istumaannousuja en jaksa tehhä paria enempää, mutta lankkumaksimi hipoo kymmentä minuuttia :D Varsinki syvät vatsalihakset olis hyvä pitää kohtuullisessa kunnossa, sillä ne tukee koko keskivartaloa ja heikot lihakset voi aiheuttaa helposti selkäkipuja.

Eli ajattelimpa siis viimeviikkoisen juoksutekniikka- ja vatsalihastreenien innoittamana listata mun lempivatsaliikkeet, joilla poltto ja tuska on ainakin mulle taattu! Mahtuupa sekaan yksi kylkiliikekin. Yhistelen yleensä vatsaliikkeet pattereiksi, eli kahta liikettä vuorotellen esim. 12+12 toistoa, kolme sarjaa ja lepo vasta yhen patterin jälkeen. Näitä 12+12 ×3 pattereita teen yleensä kolme, noin 30sek-1min tauoilla. 


Ihan ykkönen vatsalihasliikeistä puhuttaessa on lankku. Kaikessa inhottavuudessaan niin ihana ja tehokas. Muista "vetää napaa sisään" ja itse olen saanut tuntuman paranemaan kääntämällä lantiota hieman eteen, eli ei pylly pystyssä ja alaselkä notkolla, vaan jopa liioitellen mahdollisimman suorana. Oma tunne on kuitenkin toki tärkein. 


Seuraava lempiliikkeni on ehdottomasti jalkojen nosto. Pidän yleensä käsiä lantion alla, sillä lattia painaa muuten alaselkää inhottavasti. Yläasennossa myös peppu kannattaa nostaa lattiasta, jolloin aktivoit myös ylävatsan lihaksia. Vie jalat vain niin alas ala-asennossa, kuin saat ilman, että alaselkää pääsee notkolle. Eli jalkoja ei todellakaan kannata viedä ihan lattiaan, jos et saa keskikroppaa pysymään kontrollissa.  Liike on tosi kiva myös sivuvatsalihaksille eli vuorotellen ala-asentoa sivulta toiselle vaihtaen.


Monesti teen jalkojen nostoa patterina venäläisen kierron kanssa. Tässä liikkeessä tärkeintä ei todellakaan ole se, kuinka suureksi vatsan ja reisien väliin jäävän kulman saat venytettyä, vaan selän suoruus. Ei oo yks eikä kaks kertaa kun oon nähny tätä liikettä tehtävä pyöreällä selällä, joka toki helpottaa liikettä mutta teho liikkeessä kärsii huomattavasti. Siis varsinkin alaselkää suoraksi ja kyynärpäätä vuorotellen puolelta toiselle lattiaan. Jotkut tykkäävät tehdä tämän liikkeen pitäen katsee kokoajan eteenpäin, itse tykkää kuljettaa katsetta käsien mukana. Liikkeen rankemmassa versiossa pidä jalat suorana yläviistoon.


Kylkilankun joustoilla voi tehdä myös kyynärvarteen nojaten, jos alakäden ranteessa tuntuu inhottavalta näin käden ollessa suorana. Kumpikin vaihe, liikkeen alas- ja ylösmeno, ovat yhtä tärkeitä, joten älä "tipauta" peppua maahan vaan tuo se hallitusti alaspäin. Ylempää jalkaa voi pitää myös reilummin edessä (jos tuntuu että kaadut) tai irti alemmasta jalasta (jolloin treenausta saa myös ylemmän jalan pakaran sivuosa). Jos kaipaat liikkeestä haastavampaa, ota ylempään käteen käsipaino, jonka voit pitää ylhäällä käsi suorana tai tukea lantiolle. Liikkeen tuntumaa kyljessä saa säädettyä asennolla: hieman etunojassa se tuntuu "jenkkakahva-alueella" ja suorassa enempi kyljen keskiosassa ja vinoissa vatsalihaksissa. Vaihtelemalla alakäden kulmaa ja kropan nojaa löydät sen ittelle parhaan vaihtoehdon.

Tällasia vasalihasliikkeitä näkee siis mun treeneissä kaikkeista useimmin, toki varioiden esim. jalan nostoa yhelle jalalle yms. Vatsalihasten treenaus on siitä hauskaa, että se on aika turvallista joten voi kikkailla ja kokeilla jos sattuis joku uus huvittamaan. Myös isot jumppapallot on oivia kavereita vatsatreeneihin. 
Muista kuitenkin, että jos lääkäri kieltänyt sua treenaasamasta, tai liikkeitä tehdessä tulee paha olo tai alkaa pyörryttää, älä jatka liikkeen tekemistä. Aloita varoen ja kuuntele oloa ja kehoasi. 



Mitä sää haluaisit musta tietää?

Joskus sitä tulee ajateltua, että te siellä ruudun toisella puolella tiedätte musta kaiken. Mutta itseasiassahan te tiedätte vaan sen, mitä oon tajunnu kertoa, joten ajattelin nyt valaista musta sellasia asoita, mitkä kertoo musta ja mun persoonasta oikeesti ja sit vaan ihan turhiaki faktoja

Ekologinen hölmö
Mulle yks täkeimpiä arvoja on ekologisuus, ja esim. kierrättäminen näkyy mun elämässä vahvasti. Oonki ihan innoissaan, kun uuden kodin pihalta löytyy biojäteastia! Kierrättäminen ei ole vain ihmisen velvollisuus, vaan myös halpaa ja saa hyvälle mielelle. Vastustan myös kertakäyttökulutusta ja roskittamista, mutta sisätilan lämpötilasta en tekopyhästi suostu tinkimään. 

Liian pihi
En tiedä, mistä oon piheyden itseeni imuroinut, sillä hyvätuloisen perheen jäsenenä ei oo ikinä juurikaan tarvinut rahan riittämistä miettiä. Kai mut on vaan kasvatettu siihen, että turha on turhaa ja aina voi kilpailuttaa. Kirpparin myötä piheys on lennellyt nextille levelillä, koska kaikki on käytettynä halvempaa. Uuuteen asuntoon kalusteia on hamstrattu facebookin roskalavalta, vaikka kaikki tarvittava olisi porukoiden toimesta ostettu uutenakin.



Itsenäinen ja selviytyjä
Ehkä se on vähän myös tämä selviytymisvietti, joka saa noita huonekaluja itsekseen hamstrailemaan. En haluaisi ikinä joutua tilanteeseen, jossa en pärjäisi ilman toisia, mutta oikeastihan olen viime talven ollut täysin riippuvainen Laurista ja vanhemmistani, ja nyt muuton myötä Laurin tulot ovat elämää turvaava enkeli. Itsellä kun tuloja ei ole plaah. Sisukkaaksi mua on aina kutsuttu, ja ittepäiseksi. Jos jotain haluan, tähtään siihen. Esim. kymmenenvuotiaana halusin uuden puhelimen, johon sääsin kaiiikki rahani ja kohta käsissä pyöri ihkaomilla rahoilla ostettu ihanan violetti Samsungin simpukkapuhelin.

Mikä kilpailu?
Parisuhteen alussa Lauri harrasti vielä erittäin vakavissaan pikaluistelua ja pyöräilyä, kilpaili niissä ihan suomenmestaruuden ensimmäisillä paikoilla ja pärjäsi hyvin. Joitakin asioita mun oli vaikea ymmärtää Laurin kilpailumaailmasta, itselle kun (varsinkin urheilussa) voitto ja häviö olivat olleet melkeempä sama asia. Parhaansa piti vaan tehdä, Ikinä en ole kilpailullisesti mitään harrastanut, enkä edelleenkään osaa verrata juoksunopeuttani, mavetulostani, soittotaitojani tai anoreksiaani kadehtien muihin. Kesällä jalkapallotreeneissä tajusin, kuinka en yritä kuitenkaan loppuun asti, sillä motivaatio on aika nolla, mitä tulee toista nopeammin juoksemiseen tai maalin tekoon. Olen se, joka kehuu vastustajia heidän hienosta maalista ja se, joka joka myöntää olleensa huonompi toisen saadessa paremman kouluarvosanan. 

::D

Pikkusisko
Tämä perusasettelu, siskosuhde, on määritellyt mua aika paljon koko elämän. Tai oikeastaan s on saanut mut tekemään paljon juttuja, jotka on auttanut mua poikkeamaan siitä riippuvuussuhteesta isosiskoon. Mun isosisko on ihana, ollaan melkeempä päivittäin tekemisissä. Ikäeroa meillä on kaksi ja puoli vuotta, joten olen elänyt sitä elämää, jossa sain siskon vanhan pyörän ja siskon vanhat koulukirjat. Tai ainakin se pikku-Ainosta siltä tuntui, oikeastihan mää oon saanu varmasti ihan yhtä paljon uutta kuin siskokin. Olen etsinyt omaa identiteettiäni, sitä Ainoa, ei pikkusisko-Ainoa, esimerkiksi reissuiltani Saksassa ja menemällä täysin eri lukioon, erille paikkakunnalle, kuin sisko. Harrastuksistakin tuota ero on etsitty: sisko on tanssija (ja helkkarin hyvä siinä!) kun itse olen aina ollut "se musikantti".

Tasa-arvo
Niin seksuaalisuuteen, kuin sukupuoleenkin liittyvät tasa-arvoasiat on hyvin tärkeitä. Kuulun siihen porukkaan, jossa ei haluta sanoa olevansa feministi, sillä se jollain tavalla alentaisi miehiä. Tiedän realistisesti, että oikea sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole mahdollista viellä vuosisatoihin vanhojen ajattelutapojen pitäessä vahvvasti puoliaan, mutta mikään ei ikinä muutu jos kukaan ei yritä. Ja vaikka heteroksi itseni miellänkin, olen erittäin vahvasti "Tahdon". 

Hengellinen ateisti
Oon moneen kertaan kyseenalaistanut uskoni ja uskomattomuuteni. Esiteini-iässä 11-vuotias uskonnollisessa perheessä kasvanut Aino päätti priaattellisesti olla ateisti. Luultavasti vain teini-iän kapinahalujen vuoksi. Kun sitten tuosta vaiheesta olin yläasteen kahdeksanteen luokkaan mennessä pyristellyt irti, tulin uskoon. Pidin näkyvästi ristikoruja ja todistelunhalu kristinuskon oikeellisuudesta oli vahva. Siltikään en muista oikeastaan ajatelleeni uskontoa itseään ja sen opetuksia ja piirteitä, vaan ihastuin uskovien vahvaan yhteisöllisyydentunteeseen, ja tuo "yhteenkuuluvuus" auttoi mua kahdeksannen luokan läpi. Ysillä aloin ajattelemaan asiaa, jolloin tulin siihen tulokseen, ettei se ole mua varten. Jätin asian sikseen, ajattelin olevani uskonnoton, mutta varsinkin maailmanuskonnot kiehtoi. Sairauden myötä tuli tarve uskoa. Halusin osata aatella, että jos en itse jaksa, joku jaksaa mun puolesta. Löysin joogan kautta uskon johonkin itsekehittelemääni maailmavoimaan (jossa on selvästi havaittavissa maailmansielu Brahmanin piirteitä), joka kantaa meitä pieniä ihmisiä eteenpäin. "Uskontoni" pääopetus voisi olla, että kyllä se siittä suttaantuu, täytyy vaan jaksaa ja yrittää parhaansa. Uskon siihen vaikeasti selitettävään juttuun, jossa ihminen ei ole ajatuksensa, eikä ruumiinsa, mutta mielestäni tekojen perusteella saa jo ihmisen tuomita pahaksi (eli esim. tappamisen ajattelu ei ole tuoittavaa, sillä ajatukset eivät ole omiamme vaan tulevat ja menevät, mutta tappaminen tekona on harkittu jolloin ihminen voidaan tuomita pahasta teosta). En usko puhtaasti karmaan enkä kohtaloon, mutta haluan ajatella, että hyvää tekeville ihmisille maailma on hyvä.



Kouluttautuja
Olen hikke. Koulu, koulutus ja tuleva ammatti on mulle tärkeitä, enkä osaa ajatella käyväni töissä vaan rahan vuoksi. Haluan auttaa ihmisiä omalla ammattitaidollani. Mut on myös kasvatettu ajattelemaan koulutus tärkeänä asiana, joten läksyistä ja deadlineista huolehtiminen on selvä velvollisuus. Tunneilta  en osaa lintsata ja yläasteellakin soitin eka äitiltä luvan ennen kuin lähdin sairastuttuani kotiin. Ehkä tässä heijastelee myös suorittajapiirteeni, mitään ei jätetä puolitiehen ja kaikki tehdään parhaalla mahdollisella huolellisuudella.



Mitä mieltä olen..

.. pakkoruotsista: Pakkoruotsi on täällä länsirannikolla tosi jees, koska hyvin harva murrosikäinen kehtaisi yläasteella vapaaehtoisesti opiskella ruotsia -> ruotsinkielentaito luultavasti häviäisi pitemmällä aikavälillä. Toisaalta esim. itä-Suomessa voisi olla käytännöllisempää opiskella vaikkapa venäjää.
.. erikoisruokavalioista: Nyt on kai muodissa olla maidoton ja gluteeniton, mikä on mun aika vaikea useiden tapausten kohdalla ymmärtää. Toisaalta oon itteki tosi kiinnostunut vegaaniudesta ja kasvispainotteisesta ruokavaliosta (jota yläasteella jopa vuoden kovasti yritin), mitkä kai menee samaan kastiin maidon ja gluteenin karttamisen kanssa. Kasvisruokavalio mua henkilökohtaisesti kiehtoo sen ekologisuuden takia, itse eläimen lihan syöminen ei mua millään tavalla ällötä tms. Toki kaikki saa syödä ja olla syömättä ihan just mitä huvittaa.
.. päihteistä: Uskon lakeihin ja sääntöyhteiskuntaan, joten laittomat päihteet on nounou. En myöskään kannata kannabiksen laillistamista. Tupakasta en myöskään tykkää: savuttomassa perheessä kasvaneena laulajana ja puhallinsoittajana polttamattomuus on ollut oikeastaan itsestäänselvyys. En voisi kuvitella seurustelevani savuttelijan kanssa. Kuningas alkoholiin mulla on outo suhde: en oo ikinä kunnolla juonut, sillä teininä olin liian kiltti enkä kuulunut "niihin porukoihin" ja täysi-ikäisyyttäni on värittänyt fitness ja anoreksia. En kuitenkaan ajattele olevani absolutisti (maistelen joskus tarjottaessa) eikä muiden juominen haittaa. Luultavasti tulen jonain päivänä vielä baarissa pyörähtämään, mutten mä sinne mitää erikoista vetoa tunne. 

Mitä sä haluisit tietää just musta? Kysy pois :)
On tää bloggaaminen muuten mahtavaa, minä minä minä minä minä :D

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Tähänastisen elämäni suurin muutos!

Nyt voidaan kai jo puhua semi-isosta jutusta, jonka rinnalla karjalanpiirakan maistaminen tai jopa koulun alotus kalpenee. Niitä yhtään vähättelemättä. Ollaan nimittäin Laurin kanssa päättäneet vihdoin muuttaa yhteen ja vuokrata oman kämpän! Tänään tuo unelma tuli toteen saadessamme uuden asunnon avaimet käteen ja allekirjoitukset paperille. Nyt naamaa koristaa typerä kestohymy (hyytyneeköhän vielä takuuvuokran maksamisenkaan jälkeen?): meistä tulee virallisesti Oululaisia ja Laurista mun avomies. Kuulostaapa aikuiselta!

Hihhih tilannekuva
Vuokrasopimus alkaa paperilla syyskuun alusta, mutta koska kämppä on jo nyt tyhjä, saadaa alottaa remppailu, siivoilu ja muutto vaikka heti. Tänään jo käytiin katsastamassa remppatarpeita ja noh, fiilistelemässä sitä kuinka se on meidän! Asunto on kaksio lyhyen matkan päässä Oulun keskustassa.

Viimeaikoina Oulu on näyttäny parhaat puolensa: aurinkoa ja lounaspiknik torilla
Toki tiijän, että tää muuttohässäkkä kaikkine sossu ja kelavinkumisineen aika pahaan saumaan just ennen kirjotuksia. Oon päättäny laittaa kirjotukset (eli tulevaisuuden) kuintenkin muuttojuttujen edelle, pakko on priorisoida oman jaksamisen vuoksi. Onneks meitä on kuitenki kaks muuttamassa, jotsen Lartsa voi tehdä oman jaksamisensa mukaan vähän enempi muuttohommia. Tukiverkosto meillä on vankka, molempien vanhemmat auttaa tiukan paikan tullen niin rahallisesti kuin henkisestikin. Mun tukiverkkoon toki kuuluu myös tiivis suhde psykologiin ja luulen, että se auttaa mua käsittelemään tätä muutosta henkisesti. Tarkkana saa olla, etten kuluta itseäni loppuun (eli annan muidenki tehdä asioita, kaikkeen ei tarvitse yksin pystyä) ja että syömiset pysyy tän kaiken keskellä riittävinä. Stressi kuluttaa, tiedän sen ja riedän myös stressaavani liikaa ihan kaikesta. Onneksi paino on edelleen tasaisessa pienessä noususuhdanteessa.

Kirjastolla on tullut istuttua

Ymmärtänette, ettei blogille jää niin paljoa aikaa kuin haluaisin. Elän kai nuoruusvuosieni ruuhka-aikaa :D Täällä mää kuitenkin olen, hengitän, elän, syön, opiskelen ja MUUTAN!

maanantai 17. elokuuta 2015

Joogaa kipeälle selälle

Selkäkivut ja vaivat yleistyy varmasti aina koulujen ja syysarjen alkaessa, koulupäivät on pitkiä ja koostuu suurimmaksi osaksi istumisesta. On suositeltu, että yhtäjaksoista istumista olisi aina vain 45min kerrallaan, mutta itse ainakin lukiolaisena tiedän tämän olevan käytönnössä mahdottomuus. Mää oon ittelleni löytänyt joogasta avun istumisen ja kuukautiskipujen aiheuttamiin selkäongelmiin ja jooga on omiaan myös mm. rankasta maastavetotreenistä palautuessa. Kokosin yhteen omia suosikkiasanoitani, jotka onnistuvat varmasti myös vaikkei joogasta paljoa aijempaa kokemusta olisikaan. Asanoissa kannattaa pysyä kehoa kuunnellen viidestä kymmeneen rauhallistä sisään- ja uloshengitystä asentoa hiljalleen syventäen. Muistathan myös ensin lämmitellä esimerkiksi aurinkotervehdyksillä ja tehdä liikkeet varovaisesti ja kehoa kuunnellen, varsinkin jos selkä on kovin kipeä. Jos jooga on sulle aivan uusi tuttavuus, kannattaa tutustua suomalaiseen Yoogaiaan, jota voit koittaa alkuun ilmaiseksi. Itse olen ollut ko. palvelun asiakas jo kauan ja oon siihen ihan rakastunut! Postauksen kuvat on lainattu Yoga Journal - nettisivulta. 

Voimaa ja kestävyyttä lisäävät asanat

Salabhasana
Jos kärsit niskakivuista, pidä niska neutraalissa asennossa ja katse lattiassa/etuviistoon. Muista pitää hartiat alhaalla, työnnä käsiä voimakkaasti taaksepäin ja jännitä keskivartalon syvät lihakset. Asana liikkuu hieman sisään- ja uloshengityksen mukana. 

Setu Bandha Sarvangasana
Makaa ensin selälläsi, nosta jalat koukkuun ja vedä käsillä kantapäitä hiukan lähemmäs peppua. Keskitä voima lantioon ja keskivartalon syviin lihaksiin ja nosta lantio ylös. Kävele sitten olkapäitä lapaluiden alle ja risti kätesi. Muista pitää polvet lantionleveydellä toisistaan. 

Kiertävät asanat

Ardha Matsyendrasana
Tärkeintä tässä asanassa mielestäni on ryhti (suora selkä), joten jokaisella sisäänhegityksellä keskity pidentämään rankaasi ja uloshengityksellä syventämään kiertoa. Aloita kierto varovaisesti. Muista pitää hartiat alhaalla ja vältä niskan liikaa kiertoa jos tunnet kipua. Pidä takana oleva käsi lähellä itseäsi jolloin selkä on helpompi pitää suorana. Alemman jalan voi jättää myös suoraksi. Asana venyttää ylemmän jalan pakaraa, joten muista tehdä kierto myös toiseen suuntaan.

Utthita Trikonasana
Asanaan kannattaa mennä Soturi II:sen eli Virabhadrasana II:sen kautta. Varo päästämästä polvia ylilukkoon ja suuntaa katse eteenpäin jos niska kipuilee. Kuvittele eteesi ja taaksesi seinät ja yritä saada kroppa linjaan (älä nojaa eteen vaan sivulle). Alempaa kättä voi pitää venyvyyden mukaan myös ylempänä säärtä. Asana venyttää etujalan sisäreittä, joten muistathan tehdä liikeen myös toiseen suuntaan.


Venyttävät asanat

Halasana
Tähän asanaan kannattaa mennä tuetun niskaseisonnan eli Salamba Sarvangasanan kautta. Itte tykkään myös koukistaa jalkoja tai viedä niitä suorana enemmän haaralleen. Kädet voi pitää myös erillään, itsellä ei ainakaan olkapäät tykkää asennosta kädet ristittynä. Asana venyttää selkää erittäin vahvasti, joten menethän asentoon varoen. Asana venyttää usein myös jalojen takaosaa.

Balasana
Asanan voi tehdä myös polvet yhdessä. Asentoon on tarkoitus rentoutua täysin, joten halutessa voi pistää pyyhkeen/tyynyn/bolsterin tms pepun alle, polvitaipeisiin tai pään alle.


Nää on tosiaan mun lempiasanoita, joita teen täysin fiiliksestä riippuen. Monesti aamuisin kroppa kaipaa kirtoja ja iltaisin lapsen lepoasento eli Balasana on ihana rentouttaja. Suosittelen kokeilemaan :)



sunnuntai 16. elokuuta 2015

Erittäin epäonnistunut kuulumispostaus

Ensin tässä luki mun kuulumiset: menee hiton hyvin. Eilen käytiin leffassa ja torstain futispeli hävittiin mut hauskaa oli! Yo-luku-urakka etenee tasaisen varmasti, vaikka vinon heittoliikkeen skippasinki suosiolla. Ja että mulla on meneillään myös sellanen pieni tai siis aivan helvetin mahtava projekti mut en mää siitäkään voi vielä kertoa. 

Sitten tässä oli muutaman päivän ote mun ruokapäiväkirjasta, mitä oon pitäny nyt muutamat päivät turvatakseni riittävän energiansaannin. Mut miks mää oisin sen tähän kirjottanu? Luultavasti joku ois taas huolestunu mun syömisistä, mutta kun paino ei todellakaan laske ja olo on hyvä niin oma pää sanoo että ruoka-asiat on kondiksessa. 

Sit ajattelin kirjottaa tänhetkisistä treeniympyröistä: juoksutekniikkaa, futista, täydellisiä salitreenejä! Mut en mä sit tiedä kiinnostaako ketään. 

Niin kovin toivoisin, ettei tää blogi kuole sairauden kuoleman mukana, mut kiinnostaako teitä lukea taviskuulumisia ja treeniturinoita? #blogikriisi





Kyllä mää tuun viel takasi, got some big thingies going on ;)

tiistai 11. elokuuta 2015

#normipäivä


Tiistai 11.8

Herätyskello alko laulaa kasilta ja oikeastaan heräsin aika virkeänä. Selailin puhelimen "välttämättömyydet", kuten Instagramin, Facen ja kalenterin. Kuten aina, nousin aika äkkiä aamupalalle. Oon todellinen aamuihminen enkä osaa jäädä sänkyyn toimettomana ja aamupäivällä on pakko olla aina jotain tekemistä.  Aamupalan ajan sivistin viihdytin itteäni päivän Kalevalla ja tuhannella kahvikupilla. Tänä aamuna en jaksanu enkä kerinny ees meikata, vaan aamupalan jälkeen preppasin loput lounaasta kuntoon, pakkailin salikamat kassiin ja lähdin ajeleen kohti kirjastoa. Keskustassa sain vielä kävellä autolta kirjastolle, mutta sen ajan tehokäytin hoitamalla koulujuttuja ja soittamalla yhen tärkeän puhelun (josta lisää myöhemmin).

Kesällä täytyy syödä marjoja! Maustamatonta skyriä, muutama mansikka ja vadelmia, kyytipoikana päärynä ja paaaljon kahvia
Ilma oli tosi nätti ja kuuma, ihana oli katella auringonpaistetta ja viimesiä lomapäiviään viettäviä ihmisiä kirjaston viileydestä :P Luku-urakkana tällä kertaa fysiikan neloskurssi, mutta koska mekaniikka on mun lempiaihe fyssassa nii tehtävät sujui suht kivuttomasti. Reilu pari tuntia siinä vierähtää nopsaa kunnes masu kertoo nälästä turhankin äänekkäästi. Tänään onnistuin jättämään ruokailuvälineet kotiin, mutta onneks sain lainattua alakerran kahviosta haarukan ja veitsen.


Kauhea kuva mutta niin hyvää ruokaa: kanasalaattia ananaksella ja raejuustolla + ruisleipä juustolla. Ja ne ruokailuvälineet :D
Annoin itelleni luvan puolen tunnin ruokataukoon, jonka aikana ehin päivitellä kalenteria ja lukea muutamat blogipostaukset läpi. Sitte puurtaminen jatkui, ei onneks tuo urakka tekemällä lopu.. Kahen maissa oli nälkä, joten Questbar it is.

Ah kai huomaatte kuinka erityisesti panostin näiden kuvien laatuun ♡  Tää näyttää olevan vieläpä väärin päin :D
Olin luvannu hakea äiskän neljän jälkeen töistä ja sitä ennen halusin vielä käyä salilla, joten kolmen maissa käppäilin jalkoja treenaamaan. Matkalla vielä jatkoin välipalaa ompulla. Treeni oli ihan mahtava, tein pitkästä aikaa smithissä yhen jalan maastavetoa. Sitten hikisenä äitiä hakemaan, toki sen pakollisen pukkariselfien jälkeen.


Ku päästiin vihdoin neljän ruuhkasta kotiin, piti oikeestaan heti alkaa syömään. Tää setti oli hyvää:


Laurin kans oltiin aikasemmin sovittu että mennään kuuntelemaan jazzia Makia-nimiseen Oululaiseen kahvilaan. Siellä lauloin trio nimeltä Twister, eikä ollu yhtään hullumpaa musiikķia! Juotiin kahvit ja teet ja nautittiin, kunnes seiskan jälkeen lähettiin kaupan kautta ajelulle ympäri Oulua. Mulle oli tullu vähän nälkä, joten söin päärynän.

Nolo selfie Makia pinkissä veskissä
Twisters
Ja se täydellinen päärynä!

Ajeltiin pitkän kaavan kautta meille vähäksi aikaa ja sit Lauri hieroi mun melkeen kramppiin asti jumiutunutta niskaa. Nii mikä työergonomia? Käväsin sit vielä heittämässä Lartsan kotiin ja nyt olen tässä:

Iltapalaa sängyssä: kesoa ja vähän vaniljaskyriä + päärynää. Tykkään päärynästä nams.
Oli kyllä mukava päivä, tavallinen, muttei tullu tylsää. Huomenna alkaa sit koulu, mulla on kaks kurssia ja matikan ja fysikan opiskelu jatkuu. Kirjasto = toinen koti :D

Öitä! ♡


sunnuntai 9. elokuuta 2015

Nopsa kanawokki

Oon nyt kahesti tehny tällasta mössöwokkiruokaa, eli heitellyt kaikkea hyvää jääkaapista pannulle ja leikkinyt Mastercheffiä. Eka kerralla tein porkkanasta, tänään samanlaista sössöä mutta kaalipohjalla, kummatki oli hyviä mut ehkä kaali vei voiton. Toki ois voinu testata et laittaa kumpaaki mut laiskuus tais iskeä :D Reseptin terveellisyydestä voi jokainen muodostaa oman mielipiteensä, mut mun mielestä tää oli namia. 

Tarviit siis:
Porkkanoita/kaalia
Sipulia & valkosipulia
Herkkusieniä
Kanaa (valmiiksi paistettuna)
Halloumia
Creme Bonjouria (valkosipuli)

Ja näin se tapahtuu:
Suikaloi porkkana/kaali ja pilko sipuli, valkosipuli ja herkkusienet. Mää laitoin yhen porkkanan, kaks valkosipulinkynttä, muutaman kevätsipulin varren ja yhen hervottoman ison herkkusienen. 


Heitä rehut pannulle öljytilkan kera ja hämmennä aina kun huomaat että ne kohta kärtsää. Kun porkkana/kaalit ja sienet on pehmentynyt, heitä sekaan kanakuutiot ja pilkottu halloum. 



Ja vielä sekaan vähän valkosipuli-bonjouria makua tuomaan.


Ja sit vaan salaatin kans lautaselle!

Porkkanalla

...tai kaalilla

Nopsaa ruokaa jääkaapin jämäpaloista, olkaas hyvä!

lauantai 8. elokuuta 2015

Täynnä elämää

Ei vitsit kuulkaas ku musta tuntuu niin kivalta! Ompas ärsyttävän positiivista :D Mennyt viikko ei ehkä kerrottuna kuulosta mitenkään erikoiselta, koska oon suurimman osan ajasta istunu kirjastolla opiskelemassa, kotona kirjotellu työhakemuksia tai sairastanu. Mutta oon viihtyny fysiikan parissa hyvin ja aika on hurahtanut välillä liiankin nopsaa. Muhun tosiaan iski flunssapöpö, joka on vetänyt olo ajoittain ankeaksi ja väsyneeksi. Tuo pöpön aiheuttama väsymys yhdistettynä lukemisen nostattamiin superinhottaviin tunnemuistoihin on välillä päässyt ahdistuttamaan. Väsymys kun saa monet oikeasti kärpäsenkakka -kokoluokkaa olevat minipikkuongelmat kasvamaan aivan uusiin svääreihin, mutta noista tilanteista oon selvinny lepäilyllä ja hengittelemällä, eli verrattain nopsaa. 

Se mikä tästä viikosta on tehnyt erikoisen, on varmaan tämä ravintolakäyntien määrä. Yritin laskea montako ruokaa olen käynyt jossain ulkona syömässä, mutten rehellisesti sanoen edes muistanut! :D Anoreksiapeikko kai sanoisi, että lihon ja hyi ja kontrollin menetys, minä sanon pyh ja nam. 


Kiinnostaisko teitä muuten näitten kokkauksieni reseptit? :O






On ollu kiireistä, mukavaa, normaalia. Tosi ihanaa ja tavallista :)
Ja tämän kuvapläjäyksen loppuun vielä vessanseinäviisauksia:

Teen arvokkaita asioita
en tavoittele omaa etuani, mutta otan vastaan sen hyvän mitä saan.
Kyetäkseni olemaan muille hyvä.
Sitten olen arvokas
ja tärkeä
ja onnellinen.