maanantai 28. syyskuuta 2015

Kuulumista

Oon jopa vähän hämmentynyt siitä, kuinka oon saanu muutettua mun suhtautumista ruoka-asioihin viimeaikoina. Olin koko painonnostoprosessin ajan tosi tietoinen kaloreista ja vaikken niitä laskenutkaan, oli vähäkalorisuus se juttu. Oon aina halunnu syödä määrällisesti paljon mahollisimman vähillä kustannuksilla, a.k.a kaloreilla. Nyt oon kuitenkin onnistuneesti sisällyttänyt mun ruokavalioon tosi kaloritiheitä tuotteita, kuten pähkinävoita, pähkinöitä, avokadoa ja granolaa. Hedelmien ja vihannesten liikakäytöstä taistelen edelleen pois ja uskon sen tapahtuvan pikkuhiljaa itsestään, kun kroppa ja pää huomaa, että energiaa tulee riittävästi ja hiilareita muualtakin kuin hedelmistä. En siis todellakaan aijo lopettaa rehujen syöntiä, sen verran herkkua ne on eikä lopettaminen ole millään tavalla edes järkevää tai tavoiteltavaa, vaan tarkoitus on oppia kokonaan pois muun ruuan korvaamisesta hedelmillä ja vihanneksilla.

Lounaaksi sweet chili kvinoaa, kikherneitä, vihanneksia ja avokadoa.
Rasvojen lisäyksen huomaa olossa: massu on ruvennut toimimaan ja nälkäsignaalit ovat paljon järkevämpiä. Ennen fiilis saattoi muuttua tyytyväisestä heikottavan nälkäiseksi silmänräpäyksessä, mutta nyt tunnen kun nälkä eka rupeaa vähän huikkailemaan ja kasvaa tasaisesti pitemmällä aikavälillä. Tämä tietysti auttaa luottamaan kropan viesteihin ja syömisen henkinen puoli helpottuu. Joten kaikenkaikkiaan voisin tällain muutamien päivien ajalta todeta, että varsin onnistunut kokeilu ja aijon jatkaa tällä linjalla ehdottomasti.
  Käytännössä nämä muutokset näkyvät mun arjessa niin, että aamupuuro on vaihtunut ruisleipää paksulla avokadohummuskerroksella ja lämpimissä ruuissa on aina läsnä hiilarin ja proteiinien lisäksi jokin rasvojen lähde. Hyvien rasvojen lähteistä saa helposti herkullista vähän mielikuvitusta käyttämällä. 

Aamupalana ruisleipää avokadolla, rahkaa ja jugurttia itsetehdyllä marjasoseellasekä kahvia ja päärynä

Päivälliseksi intialaista tomaatti-linssikeittoa ja itsetehtyä ruisleipää avokado-kikhernehummmuksella



Mitäs muuta mun elämään sitten kuuluu kuin syömistä? Tällä hetkellä on aika hiljaista. Yritän opetella toimeettomuutta ja rentoutumista, sillä mitään arkirutiineja tai velvollisuuksia ei ulkoisilta tekijöiltä tule. Sain onneks porukoilta varastettua koiran tänne uuteen kotiin niin arkipäivät, kun Lauri on töissä, ei tunnu niin yksinäisiltä. Ollaan siis Pepin kans ulkoiltu ja leikitty paljon, saapahan ainakin koira virikkeitä! Koiran kans touhottamisen lisäksi oon pyöriny kirppiksillä, urheillu, leiponu ruisleipää, kokkaillu hulluna, siivoillu, lukenu kirjoja ja lehtiä ja laulanut. En varmaan mitään toivo tällä hetkellä enempää, kuin että saisin töitä, koska vihaan olla vaan kotona toimeettomana Laurin elätettävänä. Haluan kokea itteni tärkeeks ja just nyt fiilis on ku loisella, tylsiintyneellä sellaisella.
  Sunnuntai-iltana me käytiin syömässä ja leffassa, juhlistettiin muka ensviikolla olevaa suhteemme 3-vuotispäivää. Luultavasti oikea syy oli kuitenkin kumpaakin vaivaava vaihtelunkaipuu. Oli ihanaa, ruoka oli hyvää ja elokuvakin tosi vaikuttava. Käytiin kattomassa Everest, jota suosittelen erittäin lämpimästi, jos tykkäät dokumenttityylisistä elokuvista. Tositapahtumiin perustuvuuden huomasi, mutta kokonaisuus oli enemmän kuin hyvä ja koskettava.



4 kommenttia:

  1. Käyn kanssa lukion kolmeen ja puoleen vuoteen ja nyt viimeisen kirjoitusurakan jälkeen olo on kyllä tyhjä. Mutta omapahan nyt rauhassa aikaa kerätä voimia kevään yhteishakuun :)

    Peppi on muuten tosi suloinen ja toi sun takki on nätti! Mistä oot sen ostanut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi onnittelut ensinnäkin, se on ohi nyt! :D
      Takin oon ostanu muutama vuosi sitten ihan Prisman alennuksista, niinkin high fashionia :D

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://vapausmatkalla.blogspot.fi/2015/09/taydelllinen-aamu.html
      Tuonne sen kirjailin, toivottavasti onnistuu jos testaat! :)

      Poista