lauantai 3. lokakuuta 2015

Kaikella on aikansa

Vähän haikeana yritän alottaa tän postauksen sopivilla sanoilla. Kai kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta tämän lopun mukana mikään hyvä ei lopu. Sairaus on historiaa, joten sairausbloginkin on oltava. Tuo on kai se kaiken kiteyttävä ajatus tämän, ei niinkään lopetuksen, vaan vaihdoksen takana. En mää blogimaailmasta katoa, ei se multa onnistuis, mutta haluan ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä. Anoreksia ei enää määrittele mua vaan kuuluu muistoihin, joka päivä kaukaisempiin sellaisiin, joten tuntuu tärkeältä jättää se kaikin tavoin taakseni. 

Jätän Vapausmatkalla-blogin kaikki olemassa olevat tekstit tänne bittiviidakkoon, jos ne vaikka jotakuta auttaisivat. Vastaan toki myös tuleviin kommentteihin, vaikka uusia tekstejä en kirjoitakaan tälle puolelle ja blogi on ns. haudattu. 



Choose happiness! :)

Pyydän anteeksi ja kiitän erittäin syvään kumartaen kaikkia lukijoita ja mua auttaneita ihmisiä. Toivottavasti törmäillään ja halataan kun tavataan! Ootte ihania, muistakaa syödä ja elää <3

6 kommenttia:

  1. Tää on varmasti hyvä päätös!:) ite oon huomannut että välillä sairaudesta bloggaaminen tavallaan pitää kiinni sairastsmisessa ja laittaa elämän pyörimään vielä enemmän parantumisen ympärillä. Tää on taas askel entistäkin sh-vapaampaan elämään!

    VastaaPoista
  2. Varmasti hyvä päätös!
    Siirryn lukemaan sun uutta blogia :)

    VastaaPoista